Monthly Archives: marraskuu 2017

Hengityksestä voimaantumista

Kun mieli on kaaoksessa ja elämänhallinnan tunne katoaa, puhumme stressistä.  Psykologisesti stressi on juuri sitä! Mutta olennaista on myös kiinnittää huomio stressin fysiologisiin reaktioihin, kehollisiin kokemuksiimme. 

Tasapainoinen hengitys ilmentää kokonaisvaltaista kehon ja mielen tasapainoa. Hengitys virtaa, tuntuu mukavalta ja mielikuvamme ovat turvallisia. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa huomaamme sen siitä, että asiat sujuvat toisten ihmisten kanssa, ymmärrämme toista ja tulemme ymmärretyksi. Myös hiljaa oleminen ei aiheuta stressiä, eikä taukoja ole tarvetta täyttää puhumisella. Meidän ei tarvitse suojata itseämme vaan voimme olla luottavaisessa suhteessa toiseen.

Erilaiset ulkoiset tai sisäiset tekijät voivat heilauttaa elimistömme ja hengityksemme epätasapainoon. Laukaiseva tekijä voi olla tiedostettu tai tiedostamaton ajatus, tunne, mielikuva, tuntemus, tai näiden yhdistelmä. Stressi, ahdistuneisuus, tunteet kuten häpeä, kiukku, pelko ja kateus voivat viedä hengityksemme epätasapainoon.

Palleahengitys tai hidas alavatsaan suuntautuva hengitys, on työkalu, joka kulkee aina mukanamme. Yksi tärkeimmistä eduista palleahengityksessä on se, että se auttaa tasaamaan epäsäännöllistä hengitystä, joka usein johtuu stressistä tai edellä mainituista tunteista. Ahdistus johtaa pinnalliseen ja katkonaiseen hegitykseen, jopa hyperventilointiin tai paniikkikohtaukseen ja pelkoon kontrollin menetyksestä.

Voimme käyttää palleahengitystä milloin ja missä vaan stimuloidaksemme Vagushermoa (Kiertäjähermo). Vagushermo on kaulassa lähelle pintaa tuleva aivohermo ja tärkein parasympaattiseen hermostoomme vaikuttava hermo. Kiertäjähermo on pitkä hermo, joka alkaa aivoista ja ulottuu lantion seudulle. Matkan varrella se hermottaa sydäntä, keuhkoja, vatsaa, suolistoa ja sukuelimiä. Kiertäjähermon ansiosta psyykkinen jännitys tuntuu perhosina vatsanpohjassa, ja vatsavaivat puolestaan voivat aiheuttaa psyykkistä jännitystä.

Parasympaattisen hermoston tärkein tehtävä on hidastaa sydämen toimintaa ja hengitystä, ja näin ollen sillä on suora vaikutus kokemaamme stressireaktioon. Tuomalla tietoisen hengityksen takaisin vatsan alueelle, voit auttaa kehoasi pääsemään takaisin tasapainoon.

 

Vuosituhansien ajan itämaisissa lääketieteissä sekä joogassa on ymmärretty palleahengityksen tärkeys. Syvällä hengityksellä saamme pidettyä yllä kehon homeostaasia eli fysiologista tasapainoa. Palleahengityksen avulla elimistömme ”taistele tai pakene” –reaktio lievenee jo muutamassa minuutissa.

Helpoin tapa saada elimistö parasympaattiseen rauhoittumisen tilaan on niinkin yksinkertainen kuin omaan hengitykseen keskittyminen. Jos tätä ei ole koskaan kokeillut, saattaa se olla aluksi hieman haasteellista. Hengityksen kuuntelu vaatii pienen pysähtymisen hetken itsensä äärelle, mutta hengitystä voi kuunnella myös tehdessään jotakin muuta, esimerkiksi venytellessä tai vaikkapa ruokaa laittaessa.

Voit harjoitella esimerkiksi pallean kautta kulkevaa pyöröhengitystä selinmakuulla, polvet koukussa, jalkapohjat tukevasti lattiassa.

Sisäänhengitys alkaa häntäluun päästä, jatkuu ja nousee pitkin selkärankaa ylös päälaelle saakka. Keskitä mielesi selkärankaan ja keskilinjaasi. Uloshengitys jatkuu päälaelta kaaressa vartalon etupuolta alas. Voit visualisoida hengityksen elliptisen muodon ja hengityksesi voi kulkea tasaisena rauhallisena aaltona.

Tämän harjoituksen voi tehdä hyvin esimerkiksi illalla vuoteessa, mutta myös aamulla herättyä tai vaikka istuen työpaikalla, junassa, luennolla jne.

 

Posted in Itämainen diagnoosi | Kommentit pois päältä artikkelissa Hengityksestä voimaantumista